Malong Revolt: 1762-1764; Ilocano Resistance Against Spanish Colonial Rule

Filippiinien 18. vuosisata oli turbulentin ja mielenkiintoisen ajanjakso, jolloin espanjalaisten kolonialismin vastustus kasvoi voimakkaammaksi eri puolilla saaristoa. Yksi merkittävimmistä kapinoista, jotka tuolloin syttyi, oli Malong-kapina vuosina 1762–1764.

Tämän kapinan taustalla piilehti monimutkainen verkosto syitä:

• Epäoikeudenmukainen verotus: Espanjalaisten asetettua Filippiineille raskaita veroja, varsinkin maanviljelijöiden keskuudessa syntyi pahaa mieltä. Verot olivat usein kohtuuttoman korkeita ja niiden kerääminen oli epätasa-arvoista.
• Pakkotyö: Espanjalaisten vaatimus “polo”-nimisestä pakkotyöstä, jossa filippiiniläiset työskentelivät rakennusprojekteissa ja muissa julkisissa töissä ilman palkkaa, synnytti vihaa ja vastustusta.
• Uskonnollinen sorto: Espanjalaiset yrittivät rajoittaa filippiiniläisten perinteisiä uskontoja ja pakottaa heitä kääntymään katolilaisuuteen. Tämä kohtaloinen pyrkimys riisti monilta heidän uskonnollisten oikeuksiensa ja identiteetin.

Kapinan johtohahmo oli Diego Silang, Ilocosin alueella asuva karismaattinen talonpoika. Silang onnistui yhdistämään eri ryhmiä ja keräämään kannattajia itselleen, vaatien espanjalaisten hallinnon kaatamista. Hän uskoi Filippiinien itsenäisyyteen ja oikeudenmukaisempaan yhteiskuntaan.

Silangin johtama kapina oli aluksi onnistunut. He valtasivat useita kaupunkeja ja tukikohtia Pohjois-Luzonissa, aiheuttaen espanjalaisten joukkojen paniikkia. Kapinan aikana Silang kuoli taistelussa vuonna 1763. Hänen vaimonsa Gabriela Silang jatkoi kuitenkin kapinaa, osoittautuen vahvaksi ja päättäväiseksi johtajaksi. Gabriela johti kapinalijoukkotensa läpi monia voittoja, mutta espanjalaiset lopulta kukistivat hänet vuonna 1763.

Malong-kapinan tukahduttaminen ei tapahtunut ilman tappioita Espanjalle. Kapina osoitti filippiiniläisten vahvan vastarinnantahdon ja kyvyn organisoiduttua kolonialismin vastaiseen taistelun. Espanjalaiset joutuivat lopulta tekemään muutoksia politiikoissaan, kuten:

• Verojen kevennys: Vastapainoksi Malong-kapinan voimakkaalle vastarinnalle espanjalaiset pakotettiin alentamaan veroja ja muuttamaan keräämismenetelmiä.
• Pakkotyön vähentäminen: “Polo”-järjestelmää vähennettiin ja korvattiin vapaaehtoisilla työmahdollisuuksilla.

Malong-kapina on merkittävä tapahtuma Filippiinien historiassa, koska se osoitti filippiiniläisten vahvan tahdon taistella oikeudenmukaisuutta ja itsenäisyyttä vastaan. Vaikka kapina kukistui lopulta espanjalaisten joukkojen toimesta, sen vaikutukset jatkuivat pitkälle 19. vuosisadalle ja innoittivat myöhemmän nationalistista liikettä Filippiineillä.

Diego Silang ja Gabriela Silang olivat rohkeita johtajia, jotka uskoivat oikeudenmukaisempaan Filippiineihin. Heidän tarinansa on muistutus siitä, että yksilöillä voi olla valtava vaikutus historiassa.

Malong-kapina oli yksi monista kapinoista, jotka tapahtuivat Filippiineillä espanjalaisten hallinnon aikana. Vaikka nämä kapinat kukistettiin usein, ne osoittivat filippiiniläisten vahvan tahdon itsenäisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Nämä taistelut olivat vain alkupiste Filippiinien pitkän matkan kohti itsenäisyyttä ja kansallista identiteettiä.